maanantai 18. kesäkuuta 2012

Elämän pieniä ihmeitä



Ei ihme etten aikaisemmin löynnyt tuota lemppari tv-mainostani, kun luulin sen olevan pampersin, mutta Liberohan ton aivan täydellisen rakastettavan mainoksen hymyilevien lapsien kera on tehnyt. 

Muutenkin lapset hymyilyttää nyt hyvinkin paljon, sain eilen nähdä ystäväni lähes 4 päiväisen muksun. Miten valloittavia tuollaiset pikkuvauvat osaavatkaan olla, vaikkeivat tee oikeen mitään muuta kuin syövät ja nukkuvat. Kun äiti ja lapsi ovat molemmat terveitä niin voiko sitä enää oikeen muuta toivoakkaan.


Tietenkin aina voi toivoa vaikka mitä muuta! Mutta mä en itse toivo mitään vauvoihin liittyvää vaan toivon täydellistä säätä ensi viikonlopuksi eli Nummirockiin, koska mun eilinenkin vapaapäivä meni sateessa. Onneksi pikkuinen lämmitti mieltä ja sydäntä, joten en osannut oikeen sateesta valittaa. Itkuhan siinä näin ÿber tunteellisella ihmisellä pääsi kun näki ensimmäistä kertaa ystävästään putkahtaneen uuden elämän.

ps. Koska olen huomannut lukijakuntani olevan vähän kommentoivaa sorttia niin nyt lisäsin jokaisen tekstin alaosaan ilmestyväksi Like & Dislike nappulat, joita painamalla voitte ilmaista itseänne vähän kuin facebookissa. Samalla voisin yrittää kehittää blogini suuntaa enemmän like puolelle, vaikka eihan kaikkia voi tietenkään aina miellyttää. Alkakaa siis tykkäilemään, vähän niin kuin FB:ssä. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti